Strateginen henkilöstöjohtaminen on merkittävimpiä johdon työvälineitä ja keinoja liiketoimintansa kehittämiseen ja parantamiseen pitkällä aikavälillä. Pääasiassa henkilöstöjohtamisen tehtävänä on opastaa ja informoida henkilöstöä siitä strategiasta, jonka johto uskoo vievän kohti parempaa tulosta, eli organisaation visiota. Tavoitteena on siis lisätä henkilöstöjohtamisen avulla yrityksen arvoa. Eri keinoja, joita HR-henkilön voi käyttää apunaan, ovat työhyvinvoinnista huolehtiminen, muutoksen onnistunut johtaminen, osaamisen tunnistaminen ja sen johtaminen, sekä ilman muuta henkilöstönsä potentiaalin ja kapasiteetin tuntemus.
Työhyvinvoinnin tilan selvittäminen ja sen edistäminen työyhteisössä on organisaatiolle tärkeää paitsi henkilöstön pitkän työuran ja -suhteen vuoksi, myös yleisen ilmapiirin kautta muodostuvan välittömän asiakaskokemuksen vuoksi. Jos töissä on viihtyisää, näkyy se heti kasvuna tehokkuudessa, motivaatiossa ja pitkällä tähtäimellä yrityksen tuloksessakin verrattuna siihen, ettei työhyvinvointiin panostettaisi lainkaan resursseja, vaan annettaisi henkilöstön hoitaa asiansa omalla vastuulla. Yhtä tärkeä rooli on organisaation sisällä olevan osaamisen kartoittaminen, sen kehittäminen ja johtaminen. Osaavia yksilöitä tulisi kannustaa kehittämään itseään ja ehkä jopa jakamaan osaamistaan muille (esim. neuvomalla muita omilla erityisosaamisalueillaan.) Yrityksen arvon muodostaa pitkälti ammattitaitoisuus, kokeneisuus ja osaava henkilöstö, joten on eriarvoisen tärkeää hahmottaa, minkälaista osaamista yrityksellä onkaan. On myös varottava sitä, että koko organisaation osaaminen on yhdellä avainhenkilöllä, sillä siinä piilee suuri riski; jos tämä avainhenkilö esim. ajautuu työkyvyttömäksi tai irtisanoutuu, menettä organisaatio merkkittävän kilpailuetunsa lähteen.
Aasinsilta työyhteisön rakenteessa tapahtuvista muutoksista syntyy muutosjohtamiseen, jonka pääasiallisena tavoitteena on kitkeä liiallinen konservatiivisuus, rikkoa rajoja ja riisua ennakkoluuloja, jotta voitaisiin kehittyä ja uudistua niin yrityksen sisäisesti kuin ulkoisestikin. Vaikka me suomalaiset rakastammekin perinteitä, kaipaamme silti jatkuvasti jotakin uutta yrityksiltä, ja tähän tarpeeseen on pystyttävä vastaamaan.
Kurssilla oppineena
Oman oppimiseni voisin tiivistää sattumalta löytämääni aasialaiseen sananlaskuun, joka menee (itse sovellettuna) näin:
"Hyvää johtajaa voisi verrata puutarhuriin. Puutarhuri kastelee kasvin, lannoittaa maaperän, huolehtii riittävästä valon saannista pitäen kaikin tavoin huolen siitä, että kasvuolosuhteet ovat mahdollisimman hyvät. Samoin tulisi johtajan antaa henkilöstölleen jatkuvasti uutta ajateltavaa ja kehitettävää, tarjota sopivat puitteet kasvamiselle ja etenemiselle sekä kannustaa parempaan suoriutumiseen ja itsensä ylittämiseen."
Oivalsin kurssin aikana erityisen hyvin sen, että paras johtaja on se, joka ei anna johtajuuden näkyä itsessään. Tarkoitan sitä, että korketasoisenkin henkilön pitäisi pystyä samastumaan henkilöstöönsä ja arvostamaan heidän tekemää työtä ja sen merkitystä organisaatiolle kokonaisuudessaan. Lisäksi hyvällä johtajalla on ns. ruohonjuuritason kokemusta johtamastaan toimialasta. On harvinaista, että yleisnimikkeellä "johtaja" voidaan samalla kartuttaa osaamista esimerkiksi koneteollisuudesta, elintarvike- tai tektiilialasta ainoastaan istumalla yliopistossa 5 vuotta. Osaamista on kartutettava myös käymällä sitä kuuluisaa elämän koulua, joka opettaa asian tai pari oikeasta työelämästä. Ja mikäpä opettaisi meitä sen paremmin, kuin kantapään kautta oppiminen?
Palautetta
Pidin kurssin toteutustavasta tosi paljon; oli ihanaa päästä vihdoin jakamaan omia näkemyksiä ja ajatuksia ja vieläpä tekstin eikä esitelmän muodossa. 6 vuotta bloganneena myös tämä blogimuotoinen oppimispäiväkirja tuntui erityisen luontevalta alustalta kirjoittamiseen. Kaikesta luovuuden sallimisesta huolimatta olisin ehkä toivonut jotakin oheismateriaalia, esim. kirjaa tai muuta luettavaa materiaalia luentojen lisäksi. Muiden ihmisten julkaisut antavat aina ajatuksen aihetta omaankin pohdintaan. Lisäksi olisi ollut kiva, jos kaikkien kurssilaisten blogit olisivat olleet julkisia!
Blogitekstien kirjoittamiseen käytin aikaa keskimäärin 2 tuntia / teksti. Osa syntyi nopeasti, mutta joihinkin paneuduin tuntikausiksi lukemalla erilaisia artikkeleita oman ajatteluni tueksi. Pisin käyttämäni aika yhteen tekstiin venyi siksi arvioltani yhteensä 10 työtuntiin.
Kiitos kurssista, tämä antoi minulle paljon eväitä tulevaisuuteen. Tiedä jos jonain päivänä johdan oman työpaikkani tiimiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti